Amk-koulutuspaikat uusiksi
Ammattikorkeakoulut käyttävät markkinointiin pöyristyttävät 2,5 miljoonaa euroa. Amk-opetuspaikat on liikaa päätetty aluepoliittisin perustein. Osa ammattikorkeakouluista käyttää valtaisia summia löytääkseen opiskelijoita. Samaan aikaan suurten kaupunkien ammattikorkeakoulut pystyvät hyväksymään vain murto-osan hakijoista.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Miksi koulut käyttävät rahaa markkinointiin? Siksi, koska jokaisesta aloittaneesta oppilaasta he saavat tietyn summan rahaa. Tämän jälkeen valtio ei seuraa mitenkään koulutksen laatua. Järjestelmä pitäisi muuttaa niin, että koulut saisivat rahat vain valmistuneista oppilaista.
"On käsittämätöntä, että amk-rahoitus määräytyy aloituspaikkojen perusteella. Sen pitäisi olla yksi tekijä, mutta paljon tärkeämpi on valmistuneiden määrä."
Huono mittari on muuten valmistuneiden määräkin, koska se saattaa laskea keskitasoa, kuten esmes tohtoritehtailussa arvioidaan käyneen.
"Monet ammattikorkeakoulut ovat perustaneet englanninkielisiä opintolinjoja. En ole vakuuttunut tämän järkevyydestä. Suomalaisia opiskelijoita ei kannata opettaa englanniksi suuria määriä, jos opettajina on lähinnä suomalaisia."
Miksi et ole ja miksi ei kannata?
"Ensi vaalikaudella pitäisi amk-koulutuspaikat käydä tarkasti läpi"
AMK-kuvioissa olisi paljon muutakin läpikäytävää
http://aleksin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/62345-suomalainen-huippuammattik...
Ainakin teknisen koulutuksen tason alasajo lähti siitä, että valtiolliset laitokset kunnallistettiin, ja rahoitus sovittiin tehtäväksi "sierainparit sisälle per vuosi" - periaatteella.
Vielä pahemmaksi tilanne muuttui, kun rahoitusperusteeksi tuli valmistuvien määrä. Tästä oli suora seuraus se, että kaikki sisään houkutellut piti saada valmistumaan, osaamisen tasosta viis. Uusintakokeita järjestettiin niin kauan, että kaikki läpäisivät. Jos jonkun osaaminen ei tentin pitäjän mielestä riittänyt, vaihdettiin arvostelijaa.
Tuon jäljet todella näkyvät, jos ette muualta huomaa niin lukekaa, mitkä Nokian ongelmat ovat, ja miettikää mistä kummasta ne parjatut puutteet esimiesten osaamisessa ja byrokratian kasvussa voisivat johtua.
Koko koulutustouhun alamäki alkoi siitä, kun työnjohtajan tehtävään tähtäävä teknikko-, ja rakennus- ja konemestarikoulutus lopetettiin. Yrityksiltä katosi yhdellä poliittisella päätöksellä useamman ammattikunnan tuleva sukupolvi.
Toki insinöörit (jopa AMK!) osaavat suunnitella kaikenlaista, mutta niiden rakennuttamiseen ja paikalleen ruuvaamiseen tarvitaan osaavia tekijöitä. Ja niille vielä osaavampia opastajia, joilla on käsitys mekaniikan ja termodynamiikan perusteista.
Uudemman tutkintosäännön mukaan kokeet saapi uusia kaksi kertaa. Jos ei onnistu niin kurssi uusiksi.
Just, kurssi uusiksi. Ennen se oli niin, että kaksi kurssia pieleen ja koko vuosi uusiksi. Sanoisin, että opiskelumotivaatio oli eri tasolla.
Aleksi, englanninkieliset opinto-ohjelmat monipuolistavat suomalaista koulutusta. Mutta mielestäni niihin pitäisi saada rinnalle riittävä määrä suomenopetusta ulkomaalaisille opiskelijoille - vähintään aloille, jossa kielitaidolla on suuri merkitys työllistymisessä (palvelualat,sosiaali- ja terveys etenkin). Ulkomaalaiset opiskelijat tuovat Suomeen omaa osaamistaan ja pääomaansa, mutt vastaavasti Suomen kannattaa olla fiksulla tavalla itsekäs ja huolehtia, että merkittävä osa opiskelijoista haluaisi myös jäädä Suomeen töihin. Siihen tarvitaan kielitaitoa.
Englanninkielisten opintolinjojen alkuvaiheessa oli myös ongelmia saada riittävän päteviä opettajia. Tämä on varmasti korjaantunut.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 7 kommenttia